Kolumni KU 11.3

VAALIT ILMAN ASIOITA

Loppumetreilleen kääntyvä eduskuntavaalikampanja on jäämässä historiaan siitä, että vaaleissa ei olla juuri päästy puhumaan seuraavan vaalikauden asioista. On uhkana, että onnistutaan käymään vaalit, joissa mielikuvat ja imago merkitsevät enemmän kuin se millaista politiikkaa aiotaan tehdä seuraavalla vaalikaudella.

Kiivaat keskustelut on käyty SDP:n ja Kokoomuksen vaalimainoksista, joista kumpikin on ollut vuorollaan närkästynyt toisilleen. Soppaa on sekoittanut sopivasti myös SAK, jonka epäsiististi aterioiva "yrityspomo" herätti niin kovasti kohua, että koko mainos hyllytettiin. Lisäksi vaalikeskusteluja ovat hallinneet tiukat tenttaukset Suvi-Annen ja Susanin paljastuskirjoista sekä kyselyt Tony Halmeen eläkepäätöksestä.

Hohhoijaa. Miten tämä kaikki liittyy seuraavan vaalikauden asioihin? Eipä niin mitenkään.

* * *

Olisi erittäin tärkeää, että vaalikampanjan loppumetreillä päästäisiin kiinni myös keskeisiin asioihin ja kyettäisiin arvioimaan kuluneen vaalikauden tekemisiä sekä rakentamaan tavoitteita seuraavalle vaalikaudelle.

Vasemmistoliiton esityksistä erityisesti pienituloisimpien kansalaisten elintason parantamiseksi rakennettu perusturvamalli ansaitsisi enemmän huomiota. Pienimpien etuuksien yhtenäistäminen, tasokorotus ja verovapaus toisi nopeasti konkreettista elintason nousua juuri niille, jotka ovat yhteiskunnassamme heikoimmilla.

Myös työelämän peruskysymyksissä pitäisi päästä kiinni asiaan. Esityksemme pätkätöiden kitkemiseksi taloudellisten porkkanoiden/sanktioiden avulla ja vuokratyöntekijöiden turvaksi kehitetty takuupalkkajärjestelmä olisivat erittäin hyviä aiheita vaalikeskusteluihin.

Erityistä tarkastelua kaipaisivat myös suurten puolueiden katteettomat vaalilupaukset, joissa kaikki yhteiskunnan kipukohdat luvataan pistää kuntoon ja kaupan päälle vielä luvataan kunnon veronalennukset. Tämä yhtälö ei ole realistisella pohjalla ikääntyvässä yhteiskunnassa, mutta silti silmät kirkkaana tällaista puhetta kuullaan. Voiko vaalit voittaa valehtelemalla äänestäjille? Pian sekin nähdään.

* * *

Viimeisten vuosien aikana on annettu veronalennuksia yhteiskunnan hyväosaisille ja pienituloisille on riittänyt ainoastaan murusia ennätysmäisestä talouskasvusta.

Jos harjoitetusta epätasa-arvoisesta politiikasta huolimatta äänestysprosentti jää alas ja tyytymättömät kansalaiset reagoivat tilanteeseen passiivisuudella, on se suurille puolueille suoranainen lupaus jatkaa samaa kovaa yhteiskuntalinjaa edelleen. Miksi muuttaa suuntaa, kun vastavoimaa ei synny ja kansalaiset reagoivat tilanteeseen olemalla hiljaa?

Ahneuden ja itsekkyyden ilmapiirin torjumiseksi tarvitaan kunnollinen vastavoima ja signaali, joka pistää suuret puolueet varovaisiksi teoissaan. Kansalaisten eriarvoistumisen ja työelämän epätasa-arvoistumisen vaaliteemoikseen ottaneen Vasemmistoliiton vaalivoitto olisi selkeä signaali siitä, että kansalaiset eivät hyväksy nykymenoa ja vaativat loppua optioherrojen aikakaudelle. Tämän tavoitteen puolesta pitää jaksaa vielä pusertaa muutama päivä! Ja me kyllä jaksetaan.